Jalkaterapeutti
Jalkaterapeutti on korkeakoulututkinnon suorittanut terveys- ja kuntoutusalan ammattilainen. Jalkaterapeutit valmistuvat ammattikorkeakoulusta, koulutus kestää 3,5 vuotta. Jalkaterapeutti on Valviran myöntämä ja valvoma ammattinimike.
Työssään jalkaterapeutti tutkii ja selvittää asiakkaan alaraajaongelmien syitä käyttäen apuna jalkaterapian arviointimenetelmiä. Saamiensa tulosten perusteella jalkaterapeutit suunnittelevat ja toteuttavat jalkaterveyttä edistävän hoidon ja terapian yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Jalkaterapeutin asiakkaat ovat usein korkean riskin asiakkaita ja heillä voi olla erilaisia alaraajojen rasitusvammoja, rakenteellisia alaraajamuutoksia, iho- ja kynsimuutoksia tai esim. diabeteksen aiheuttamia alaraajaongelmia.
Jalkaterapeutti
- kartoittaa, tutkii ja hoitaa alaraajoissa ilmeneviä ongelmia
- edistää jalkojen terveyttä ja ylläpitää toiminta- ja liikkumiskykyä
- ongelmien ennaltaehkäisy kuuluu tärkeänä osana työnkuvaan
- tutkii jalkojen virheasentoja
- pohjallisterapia ja apuvälineiden valmistus
- ohjaa asiakasta kotona tapahtuvaan jalkojen omahoitoon
Tarja Sihvola, jalkaterapeutti AMK
"Olen Tarja Sihvola, kuopiolainen yrittäjä. Minulla on kokemusta kliinisestä jalkojenhoidosta noin kahdenkymmenen vuoden ajalta. Olen ammatiltani jalkaterapeutti AMK ja kosmetologi. Kosmetologina toimiessa kiinnostuin enemmän ihmisten jalkojen hyvinvoinnista ja jalkaterveyden edistämisestä. Huomasin myös jalkaterapialle olevan selkeä tarve, joten opiskelin jalkaterapeutiksi Savonlinnan ammattikorkeakoulussa."
Tukipohjallisista apua jalkaterän vaivoihin
Jalkaterän vaivat kuten plantaarifaskiitti ja pronaatio-ongelmat ovat hyvin yleisiä. Niitä voidaan helpottaa tukipohjallisilla.
Varaa aika jalkojen virheasentotutkimukseen tilanteen arvioimiseksi. Käynnillä selvitetään mahdolliset ongelmien ja kipujen aiheuttajat sekä mietitään yhdessä tukipohjallisten tai muiden apuvälineiden tarvetta.
Diabetes ja jalkaterveys
Diabeetikkojen jalkaterveydellä on tärkeä merkitys osana diabeteksen hoitoa. Diabeetikon tulisi ottaa jalkaongelmat vakavasti ja huolehtia jalkaterveydestään, ettei pienistä ongelmista tule isoja ongelmia. Pitkään koholla ollut tai kovin vaihteleva verensokeritaso vahingoittaa pieniä ja suuria verisuonia ja hermostoa. Hermoston muutokset ja vauriot aiheuttavat tavallisemmin jalkojen tuntohäiriöitä, jalkaterän ja varpaiden asentomuutoksia sekä lihasheikkoutta. Jalkojen kunnon tarkkailu on siis diabeetikoille erittäin tärkeää, sillä eri jalkaongelmien varhainen toteaminen mahdollistaa paremman hoidon.
Jalkaterapeutti suorittaa diabeetikon riskijalkaluokituksen ja kartoittaa kuinka usein jalkojen hoito on tarpeellinen ja onko tarve esimerkiksi tukipohjallisille tai erilaisille varpaiden tukemiseen, suojaamiseen tai oikaisuun tarkoitetuille silikoniortooseille.
Varaa aika hoitoon ennen kuin pienistä ongelmista tulee isoja! VERKKOAJANVARAUS
Nivelreuman vaikutus alaraajoihin
Nivelreuma aiheuttaa erilaisia oireita ja muutoksia alaraajojen niveliin, nivelsiteisiin ja iholle sekä asento- ja kuormitusmuutoksia. Niveltulehduksen seuraurauksena nivelen rustopinta ohenee ja se aiheuttaa luurakenteen haurastumista ja syöpymistä. Krooniset tulehdukset voivat aiheuttaa ihon ohenemisen ja kuivumiseen sekä nivelsiteiden ja lihasten atrofiaa. Tästä voi seurata nivelen löystyminen tai joskus jäykistyminen ja virheasento. Jalkateriin voi kasvaa haittaavia bursapatteja ja känsiä.
Nivelreumaan liittyvät jalkaterien vauriot aiheuttavat muutoksia liikkuvissa nivelissä aina selkärankaa myöten. Tyypillisesti vaurioita ilmenee alaraajoissa nilkan valgus-suuntaisena asentomuutoksena, päkiän leviämisenä sekä varpaiden asentomuutoksina. Yleisin asentomuutos on ensimmäisen varpaan vaivasenluu sekä II-V varpaiden vasara- ja koukku asentomuutokset. Jalkateriin, varsinkin sisäsyrjälle kehittyy herkästi luun liikakasvua sekä bursamuodostumaa. Tyypillisiä jalkaterän oireita on myös I - varpaan tyvinivelen ja nilkkanivelten vähentynyt liikkuvuus, joka vaikuttaa suuresti kävelyn vakauteen ja koko kehon kineettiseen liikeketjuun.
Niveloireita esiintyy myös polvinivelessä sekä lonkkanivelessä. Polvinivelessä tulehdus voi aiheuttaa edetessään ensin koukistusvajausta ja myöhemmin ojennusvajausta. Nivelreumapotilailla esiintyy usein polvissa valgus-suuntaisia asentomuutoksia. Lonkkanivelissä tulehdus voi rajoittaa lonkan sisäkiertoa ja aiheuttaa lonkkanivelen vajaata liikkumista. Lonkan pitkään jatkuneen tulehduksen seurauksena voi kehittyä liikerajoitusta lonkkanivelessä.
Nivelten lisäksi nivelsiteisiin voi muodostua tulehduksen seurauksena vaurioita ja venymistä, joka johtaa nivelten epävakauteen ja lisää riskiä nivelrikon kehittymiselle sekä nivelten sijoiltaanmenolle. Nivelreumalle tyypillistä on alaraajojen jäykkyys ja nivelten lukkiutuminen jalkaterissä ja nilkoissa, joka johtuu jänteissä olevista paksuuntumista.
Reumapotilailla voi esiintyä niveloireiden ohella myös ihomuutoksia, kuten kovettumia ja känsiä kuormitukselle alttiiden nivelten kohdilla, jotka voivat ennen pitkää johtaa haavaumiin. Jalkapohjien rasvapatjat voivat ohentua ja rikkoontua tai siirtyä pois paikoiltaan, esimerkiksi päkiöistä varpaiden tyviä kohden. Siirtyneet rasvapatjat aiheuttavat kipua jalkapohjissa. Lisäksi jalkapohjiin voi kehittyä ns. reumakyhmyjä, jotka ovat sidekudoksen peittämiä paksuuntuneita fibriinejä sekä nestettä sisältäviä bursia. Kuormituskohdissa reumakyhmyt ovat erittäin kivuliaita ja vaikuttavat kävelyyn ja tasapainon hallintaan sekä ovat alttiita hankaukselle.